Yrittäjä Koillismaalta

Julkaistu 4.3.2022 osoitteessa falck.fi 

Vajaa 40 vuotta sitten tehtiin tunnissa päätös. Tuo päätös on elättänyt perheen, tuonut hinausautoille neljä miljoonaa ajokilometriä ja nykypäivänä se työllistää kahdeksan ihmistä.

Aivan pystymetsästä ei hinausyrittäjäksi lähdetty. Autoilu oli Kari Tauriaiselle tuttua jo ennen hinausyrityksen ostoa. Hänen isänsä omisti puutavara-auton. Isänsä menetettyä työkyvyn hän sai 18-vuotiaana rekkakortin ministeriön erikoisvapaudella. Kun inssi oli suoritettu, odotti puutavaraa täynnä oleva Scania pihassa ja auton nokka lähti Karin komennuksessa kohti Oulua. Siitä on aikoinaan ura autojen parissa aloitettu.

80-luvulta lähdettiin

80-luvulla asiat olivat toisin. Pakkanen kävi yli 40 asteessa ja lainojen korot korkealla. Mutta ne eivät vaikuttaneet päätökseen ostaa paikallinen hinausyritys.

Elettiin vuotta 1984, kun Karin ystävä oli ostamassa paikallista hinausyritystä, muttei saanut rahoitusta yrityksen ostoon. Hän ehdotti Karille, että osta sinä tämä itsellesi.

Kari soitti vaimolleen, joka oli juuri äitiyslomalta palannut töihin verohallintoon, että miten on ostetaanko? Ei mennyt montaa minuuttia, kun päätös yhteistuumin tehtiin. 80-luvulla rahoitus oli tiukassa, mutta se saatiin kasaan. Perheen auto vaihdettiin vanhaan Corollaan ja Pohjolan vakuutusyhtiöltä saatiin lainana loput.

Ensimmäinen hinausauto, jolla töitä lähdettiin tekemään, oli muutama vuosi takaperin kiskottu Kuusamojärven pohjasta. Järven jäällä olleet jääratakisat meinasivat olla kohtalokkaat ensimmäiselle hinausautolle, mutta onneksi se saatiin pelastettua.

Aikoinaan hinausautot olivat huomattavasti yksinkertaisempia ja täysin manuaalisia, sai hiki hatussa toimia mekaanisen vinssin kanssa. Vanhan kaluston lämmittäminen oli myös oma vaivansa oikein kovilla pakkasilla. Hinurin öljypohjan alle laitettiin hiilivati hehkumaan, jotta auton moottori lämpeni ja päästiin töihin.

Paljon on vettä virrannut Jyrävän koskessa ja nykypäivänä turistien on helppo vain lähettää Whatsappilla sijaintilinkki ja kuvat tapahtumapaikasta. Aikoinaan se ei ole ollut ihan niin yksinkertaista.

Matkailu lisää töitä

Turistit työllistävät paljon, ympäri vuoden. Kokonaisuudessaan matkailu tuo puolet hinureiden ajoista. Sinne minne nelivedolla pääsee, sieltä autoja hinataan kesisin ja talvisin. Talviset metsäautotiet, moottorikelkkareitit, hiihtoladut. Nämä reissut saattavat olla myös työläitä, mikäli autolla on päästy pitkälle. Latupohja ei ole kuorma-autolle sopiva reittivalinta, joten toisinaan täytyy kiinnittää kaikki kettingit ja liinanpätkät kiinni toisiinsa, jotta autot saadaan takaisin tielle jatkamaan matkaa.

Matkailun kasvu kesäisin Kuusamossa on tehnyt heinäkuusta yhden vuoden vilkkaimmista kuukausista. Tietyt tienpätkä työllistävät paljon: Julma-Ölkyntie Hossan kansallispuistoon on tie, joka verottaa renkaita toisinaan melkein viikon jokaisena päivänä.

Rajanaapurin vaikutus työhön

Kuusamon keskusta on Venäjän rajalle matkaa vain 55 kilometriä ja se näkyy myös työpäivissä. Kotimaiset autot hinataan kotimaisella kalustolla takaisin Suomen puolelle. Toisinaan rajan toisella puolella tapahtuvat tehtävät ovat rankkoja, kun paikallinen infrastuktuuri tuo oman mausteensa mukaan työpäiviin. Tiet ovat huonossa kunnossa ja puhelimetkaan eivät toimi kuin asutuskeskuksissa.

Viimeisimmän reissun Kari teki Venäjän puolelle helmikuun alussa, kun suomalainen maastoauto piti hakea Paanajärven kansallispuistosta. Auto oli jäänyt jumiin jo tammikuun alussa, mutta viisumiasiat ottavat oman aikansa. Maasturi oli niin syvällä erämaassa, että matkanteko kohteeseen ei ollut itsestäänselvyys. Mäkiset ja hoitamattomat tiet vaativat lumiketjuja ja kovaa päättäväisyyttä, sekä ennen kaikkea vahvaa ammattitaitoa. Matkan vaikeutta kuvaa myös se, että omaa viisumia odotellessa autoa yritti hakea eräs toinenkin hinausyrittäjä, mutta joutui palaamaan tyhjin toimin takaisin Paanajärventien huonon kunnon ja mäkisyyden vuoksi.

13.5 tunnin matkasta selvittiin ja se päättyi onnellisesti kotiin.

Omaa viisumia odotellessa autoa yritti hakea eräs toinenkin hinausyrittäjä, mutta joutui palaamaan tyhjin toimin takaisin Paanajärventien huonon kunnon ja mäksiyyden vuoksi.

Rajanaapurin vaikutus näkyy työssä myös Suomen puolella. Tämä on johtanut moniin mielenkiintoisiin tilanteisiin, kun yhteistä kieltä ei välttämättä ole ollut. Yhtenä kesäpäivänä oli venäläinen rekka suistunut ojaan. Rekka saatiin nostettua takaisin tielle ja maksua tuli paikan päälle suorittamaan kuljetusliikkeen pomo. Johtajan elkein hän saapui mustalla Audilla paikalle, nosti peräkontista mustan salkun ja käveli Karin luokse. Hän lappoi Karin kouraan 500 markan seteleitä niin kauan, kunnes ilmeestä näki, että nyt riittää.

Paikallista yhteistyötä

Hinauskalustoa on rakennettu yhteistyössä Kuusamolainen metalliteollisuusyritys Kuusmet Oy:n kanssa. Vuonna 1987 tehtiin ensimmäinen yhteinen projekti, joka on tuonut liiketoimintaa Kuusmetille reilun 30 vuoden ajan.

Kun ensimmäistä hinausautoa alettiin yhdessä kasaamaan Kuusamossa, Kari käytännössä asui tehtaalla. Auton ominaisuuksia työstettiin yhdessä, jotta halutut ominaisuudet saatiin autoon. Yhteistyössä kehitetyt ominaisuudet olivat toimivat ja Kuusmet on toimittanut kalustoa Ruotsiin saakka ja toimittaa edelleenkin.

Mitä sitä muuta tekisi, kun on ratti kädessä syntynyt

Toisinaan työn vaihtaminen on mielessä käynyt, mutta mihinkä sitä elämäntapaa vaihtaisi, Kari tuumaa. Geeneissä on autoilu ja yrittäjyys, puhelimen soimiseen päivisin ja öisin on tottunut.

Se on myös opettanut, että lomamatkat tulee varata mahdollisimman kauas kotoa. Hawaijilta ei pääse pelastamaan autoilijoita, vaikka sinnekin asti on soittoja historian saatossa tullut. Nykyään Hinauspalvelu Tauriainen Oy työllistää kahdeksan henkilöä, joten yrittäjäkin pystyy lähtemään reissuun lähemmäs. Toisin kuin 80-luvulla, jolloin hänen perheensä yritti kolme kertaa lähteä Karin vaimon siskon mökille Kitkalle saunomaa. Mutta kun tilauksia tuli kerta toisensa jälkeen, he päättivät jättää saunareissun välistä.

Loppuun Kari toteaa, että koskaan ei tiedä milloin seuraava keikka tulee tai mitä se pitää sisällään. Se on työn suola.